Takkutukka olen ollut tammikuusta saakka. Sitä ennen minulla oli mystinen pörrötukka, jota en melkein koskaan harjannut. Oma tukkani kun on kovin lyhyt, päädyin ostamaan eräältä Facebook-kirpputorilta toisen henkilön poisleikkaamat rastat, ja ompelemaan ne päähäni. Homma pysyi pitkään puolitiessä käsieni kipujen takia. Neulalla sohiminen sokkona pään päällä on muutenkin hankalaa, mutta kipeiden käsien kanssa se on ikävää, pidemmän päälle suorastaan mahdotonta.
Aidon hiuksen lisäksi päästäni löytyy kasveilla ja sienillä värjättyjä villapötköjä, jotka olen joskus ostanut Turun keskiaikaisilta markkinoilta, sekä koristeena esimerkiksi sateenkaarenväristä akryylilankaa, helmiä, tölkkiklipsuja ja yksi ulkomaalainen kolikkokin, sellainen, jossa on keskellä reikä!
Takkujen huoltaminen on yllättävän helppoa, mutta voi siitä halutessaan tehdä myös vaativampaa ja aikaavievää puuhaa. Itse en pahemmin siisti takkujani, mitä nyt tiivistän juurta hiuksen kasvaessa. Jotkut haluavat korjailla kaiken maailman lenkit ja kiekurat, joita takkuihin syntyy, mutta itse olen antanut niiden olla. Pesuun käytän Mäntysuopaa, mutta myös normaali, hoitamaton shampoo kelpaisi tähän. Hyviä vaihtoehtoja ovat esimerkiksi Linnashampoo ja erilaiset tervashampoot.
Rastoja ei tietenkään tuosta vaan harjata auki, sillä ne ovat todella tiivistä takkua. Helpoin tapa hankkiutua niistä eroon onkin leikata ne pois, tosin kovalla vaivalla takut saattaa myös saada avattua, mutta hiusta tässä projektissa tulee useimmiten katkeilemaan todella paljon, eikä lopputulos ole yleensä lainkaan siisti.
Itse olen tykästynyt rastoihin, sillä ne ovat helppohoitoiset, eivät vaadi harjausta, eivät rasvoitu tai likaannu nopeasti (ainakaan näkyvästi!) ja koska naamalla heiluvat irtohiukset vaan tuntuvat todella pahalta. Takkutukan saa myös solmittua kivoille solmuille, ja se näyttää hyvältä myös nutturalla tai ponnarilla! Eikä hiuslenkkiäkään välttämättä tarvita, ponihännän kun voi kiinnittää kieputtamalla takun sen juuren ympäri ja solmimalla sen tiukasti kiinni! Melko vaivatonta siis, kun ei ole pakko edes kantaa hiuslenkkiä mukanaan!
Haittapuolena takuille on mielestäni niiden paksuus. Vaikka paksu tukka näyttääkin hyvältä, on siitä myös haittaa. Näin kesällä oma pehkoni on aivan törkeän kuuma, ja talvella normaalikokoiset pipot eivät mahdu päähän. Pipoa neuloessakin joutuu tosi paljon sovittelemaan ja soveltamaan, kun ohjeiden silmukkamäärät eivät yksinkertaisesti riitä. Lisäksi silloin, kun päätän pestä kaikki hiukseni, tulee tukasta aivan järkyttävän painava, sillä se imee itseensä paljon vettä. Ei nyt ihan litrakaupalla, mutta valehtelematta voin sanoa, että useamman desin verran. Ilman fööniä tukan kuivuminen suihkun jälkeen voikin kestää ihan hyvin parin päivän verran.
Ihmisillä on monenlaisia ennakkoluuloja takkupäitä kohtaan. Aina silloin tällöin kuulen, että minulla on samanlainen tukka, kuin "sossupummeilla" tai "huumehörhöillä", mutta takkutukkaa ei tule kuitenkaan liittää näihin. Lisäksi melko usein törmää siihen olettamukseen, että takut olisivat likaiset, vaikka niitä kuinka pesisi, ja että niiden seassa elelisi täitä ja muita mönkiäisiä. Ainakaan minun pehkooni ei ole vielä koskaan yhtäkään otusta pesiytynyt - ellei lasketa leppäkertun muotoista lasihelmeä, jonka olen ommellut erääseen takkuuni kiinni.
Mitä mieltä te olette rastoista? Hot or not, ja ennen kaikkea, minkä takia? Löytyykö täältä blogini lukijoista muita nykyisiä tai entisiä takkupäitä? Millainen on sinun suosikki hiustyylisi?
Entinen takkutukka täällä! Kaipaan takkuja ihan kamalasti (juurikin luettelemiesi hyvien puolten takia), mutta koska kulttuurivarkausjutut, olen pitäytynyt muunlaisissa pörröissä. Sitä paitsi päänahkani on äärimmäisen herkkä eikä oikein arvosta takutusvaihetta – lopputuloksena on pitkä kausi, jolloin päänahkani kutiaa, kihelmöi ja kipuilee. Ja yksi syy liittyy persoonaani: olen vähän vaiheileva, muutan mieltäni viikon välein, ja usein tahdon vaihtaa hiustyyliä täydellisesti. Takkujen kanssa totaalinen tyylin muuttaminen ei onnistu yhtä jouhevasti kuin ei-takkuisen tukan kanssa.
VastaaPoistaTällä hetkellä yritän kasvattaa tukkaani pitkäksi. Pitkä ja pörröinen, shokkivärjätty leijonanharja olisi suunnitelmissa.
Pitkä ja pörröinen shokkivärileijonanharja kuulostaa ihanalta suunnitelmalta! <3
PoistaItselläni ei ole yleensä tarvetta vaihtaa hiustyyliä, mitä nyt takkujen kanssa tekee mieli aina vaan pidempää ja pidempää tukkaa, mikä on hassua, koska silloin, kun tukkani oli vielä "normaali" en olisi missään nimessä halunnut kasvattaa sitä olkapääpituuden yli. Tarpeeksi muutosta olen saanut vaihtelemalla tukkaan erilaisia helmiä ja muita koristeita. Mutta tosiaan, takut on kyllä vähän ongelmalliset, jos tekee jatkuvasti mieli vaihtaa hiustyyliä! :D
onhan nuo ihan järkyttävät. mutta minkäs sille voi, toiset tykkää.
VastaaPoistase mikä näissä kuvissa pistää eniten silmään on nuo sun tummat silmänaluset. ne on ihan JÄRKYTTÄVÄN tummat. kannattaa varmaan käydä verikokeissa tsekkaamassa, että on kaikki kunnossa ja jos on niin ainakin peittää ne kuviin jollain. näyttäisit paljon nätimmältä jos nuo tummat montut ei paistais joka kuvassa niin pahasti.
Kiitos kommentistasi ja mielipiteestäsi, vaikkei se olekaan samanlainen, kuin itselläni!
PoistaSilmänaluseni ovat aina olleet tummat ja syvät, ja viime aikoina minulta on sairastelujeni takia otettu verikokeita vaikka millä mitoin, eikä niissä ole mitään "normaalista" poikkeavaa havaittu. Sairastelu kuitenkin verottaa yöunien määrää, mikä puolestaan näkyy heti silmänalusissani. En kuitenkaan koe mitään tarvetta peittää silmänalusiani, ovathan ne osa naamaani, ja itse olen tottunut niihin. Tokihan ne voisi meikata piiloon, edes kuvia varten, mutta kun en halua niin tehdä, niin en niin myöskään tee, ainakaan kenenkään toisen ihmisen takia. Eikä omaa ulkonäköään minun mielestä kannata muiden takia alkaakaan muuttamaan, pääasia, että itse on tyytyväinen siihen!
Ainoa mikä on järkyttävää on tarve kommentoida toiselle jotain ilkeää. Tuleeko itselle hyvä mieli? :/
PoistaVähän itseänikin ihmetytti tuo kommentti, varsinkin, kun ei voitu oikealla nimellä sitä laittaa, vaan anonyyminä. Toisaalta, helppoahan se on nimettömänä huudella...
PoistaRakastan rastoja ♡○♡ oon haaveillu monta vuotta niiden ottamista, mutta tällä hetkellä "ongelmana" on cosplay :D peruukkien käyttö olisi varmasti mahdotonta.
VastaaPoistaItellä on tällähetkellä keesi, jota en ikinä pidä keesi mallissa vaan joko keskijakauksella tai ponnarilla xD syynä on kamalan tuuhea ja kihara pehkoni joka asettuu nätimmin näin kuin jos hiuksia olisi joka kohdassa. Hämmentävää.
Cosplay ja takkutukka tosiaankin on vähän hankala yhdistelmä. Lyhyemmän tukan kanssa peruukkien käyttö onnistui oikein hyvin, mutta tätä ei noin vaan peruukin alle piilotakaan! Toki halutessanihan voisin leikeillä jatkot pois peruukin käytön ajaksi, ja ommella ne sitten takaisin!
PoistaItse joskus haaveilin ponnarilla pidettävästä takkuirokeesistä, mutta se ei kuitenkaan omasta mielestä sopisi kasvonpiirteisiini. Sivusiilin olen aiemmin ajanut melkein joka kesä, mutta tänä kesänä koitan olla tekemättä niin, sillä sen kasvattaminen takaisin on melko työlästä hommaa!
Nuo sopii sulle! Joskus oon itsellekin miettinyt takkutukkaa, mutta se on jäänyt ajatuksen tasolle... Sivusiilit ja shokkivärit on ollut mun juttuni jo tammikuusta lähtien ja niissä taidan pysytellä.
VastaaPoistaKiitos! <3 Sivusiilit ja shokkivärit houkuttaisi itseänikin, mutta jos nyt ihan pysyisi näissä takuissa. Ehkä joskus saatan värjäillä tänne joukkoon KoolAideilla jotain pirtsakanvärisiä raitoja! :)
PoistaHiuksesi ovat siis niiin ihanat! Itselläni oli takut teininä, ja nyt olen miettinyt niiden takaisin ottamista,MUTTA:Olen kasvattanut hiuksiani nyt vuosia, ja vihdoin ne ovat puoleenväliin selkää. Pelkään, että kun takut leikkaa pois, menetän tietysti vuosien kasvattamisen, ja sitten se on taas edessä. Omaan hyvin hennon suomalaisen hiuslaadun, ja joskus kyllä mietin että takut toisi enemmän "tuuheutta", mutta ne saattais näyttää aika ohuillekkin, kun ei tuota omaa hiusta ole niin hirveästi..
VastaaPoistaKiitos kehuista! :) Omakaan tukkani ei ole mikään kovin paksu, mutta kyllä siitä tällainen noin kolmenkymmenen takun pehko tuli. Jos takkuja tekee mieli, niin kannattaa kokeilla! Ainakin vasta nuoret takut saa vielä selvitettyä, jos ei miellytäkään. :) Ja jos sulle teininä sopi takut, niin luultavasti sopisi edelleenkin!
PoistaIhanat takut :) Hyvältä näyttää.
VastaaPoistaOlen kauan haaveillut rastoista, mutta aina se on jotenkin jäänyt. Lähinnä ehkä siksi, että hiusten harjaaminen päänahkaa pitkin on ihanan tuntuista! Ja navettahommissa pitäisi varmaan vesipestä tukkaa liian usein..
Nyt mennään siis sidecutilla ja se on just mun juttu.
(Oli kiva löytää blogisi :) )
Kiitos! <3 Mukavaa, että päädyit blogiini!
PoistaItse en yhtään tykkää siitä, miltä hiusten harjaaminen tuntuu, joten ehkä nää takut on sitten just mun vaihtoehto. Näyttävät paljon siistimmiltä, kuin entinen harjaamaton pörrökasa. Navettahommien kanssa takut vois kyllä olla hankalat, kun niitä pitäis olla koko ajan pesemässä. Mutta sidecut / sivusiilikin kuulostaa hyvältä! :)
Yleisesti en kovinkaan tykkää mutta esim. sulle ne sopii :) Itselleni en voisi edes harkita :D
VastaaPoistaJa mitä tulee tonne ylempään tummiin silmänalusiin viittaavaan kommenttiin niin ei niitä ole niin helppo meikatakaan pois. Itselläni on todella kuiva silmänympärysiho ja tummat silmänaluset niin koita siinä sitten peittää niitä kun tunnin päästä on hirveitä peitevoidehiutaleita vaan silmänaluset täynnä :D
Kiitos! :) Eihän kaikilla ole takkuja pakko ollakaan, vaikka jollekulle ne sopii!
PoistaTummien silmänalusten piiloonmeikkaaminen on kyllä melko työlästä. Itse olen valkoisella rajauskynällä saanut ne parhaiten piiloon, peitevoide kun vaan hilseilee hiutaleina pois, jos yhtään silmien ilmeet muuttuvat.
Nätti tukka! Mä olisin joskus nuorempana halunnut rastat, mutta silloin ei rohkeus riittänyt ja nyt epäilen niiden tuntuvan liian karheilta tai olevan muuten vähän vaivalloiset - voin kuvitella, miten nuo kaksi ipanaa nauttisivat niiden hipelystä ja kiskomisesta. :D Mulla oli kauan lyhyt tukka, mutta nyt vuoden kasvattelun jälkeen alan olla olkapääpituudessa ja tavoitteena olisi ihan kunnolla pitkä tukka.
VastaaPoistaJäin miettimään noita huovutettuja pötköjä hiuksissasi. Olet varmaan jotenkin sitonut ne omasta tukasta tehtyyn rastaan? Saisikohan jotain tuon tapaisia kiinni hiuksiin, vaikka ei olisi rastoja? Tai näyttäisiköhän se ihan hölmöltä. Tämä asia täytyy laittaa pohdintaan, niin voin sitten joku päivä saada miehelle ja sukulaisille kahvit väärään kurkkuun, kun repäisen itselleni näin kolmen kympin kynnyksellä ihan uuden lookin. :D
Kiitos kehuista! :) Takuista kiskominen tosiaan on lasten mieleen - ja itselläni iltaisin näistä välillä roikkuu kolme kissaa, kun heitän tukan sängynpäädyn yli nukkumaanmenoa varten.
PoistaNuo huovutetut pötköt on ommeltu kiinni omiin rastoihin. Suoriin hiuksiin niitä saa ainakin letittämällä kiinnitettyä, kunhan letitettävät villapötköt on kaksipäisiä. Netistä löytyy ohjeita useammastakin paikkaa kuiturastojen kiinnittämiseen letittämällä omaan suoraan tukkaan, linkitän tuonne kommentin loppuun yhden. Samaa voi ihan hyvin soveltaa myös villapötköihin. Ja noita pötkylöitähän saa tehtyä oikein hyvin esimerkiksi Fanttilangasta!
Itselläni on joskus ollut suunnilleen olkapääpituiset, hennalla värjätyt oranssit hiukset, joissa nuo villapötköt ovat olleet niskassa alimpana kerroksena kiinni, ja näyttivät ainakin omasta mielestäni ihan hyviltä! Tämä tyyli oli minulla joskus 16-vuotiaana, kun haaveilin ihan oikeista rastoista, mutta vanhempieni mielestä se olisi ollut liian pysyvä, harkitsematon ja ehkä jopa epäsiistikin ratkaisu.
Kannattaa ehdottomasti yllättää perhe ja sukulaiset! Esimerkiksi Cybershopista saa tilattua kanekalon-kuidusta tehtyjä tekorastoja, jotka ovat oikein mainio oikean takkutukan korvike (ja mullakin itse asiassa ois niitä seitsemän kirkkaanoranssia kaksipäistä kaveria ylimääräisenä, jos kiinnostaa!). Sellaiset kun laittaisi päähän joko shokkivärisinä, tai oman tukan värisinä, herättäisi varmaan lähipiirissä aika paljon huomioa!
http://feikkiface.blogspot.fi/2014/01/kuiturastojen-kiinnitys-letittamalla.html
Kiitos hyvistä vinkeistä! Letittäminen ei tullut mieleenkään, mutta sehän olisi näppärä juttu! Tämä asia menee kyllä niin pohdintaan! :D
PoistaLetittäminen on kyllä kätevä tekniikka väliaikaisten rastojen kiinnittämiseen. Jonkin aikaa kun elelet päähän letitettyjen kuitutakkujen kanssa, huomaat, että haluatkin aidot! :P
PoistaTakut on loistavat, nämä sinun varsinkin näyttävät oikein näteille! Ihanaa löytää muitakin neulovia takkupäitä, täytyy pistää blogisi seuraukseen. ^^ Vielä kun jaksaisi itsekkin näin värjäyksen jäljiltä alkaa taas helmiä ja muita koristuksia keräämään pehkoon :D neulomallakin saa ihan kivoja koristuksia tehtyä :D
VastaaPoistaKiitos, kiitos! :) Täytyykin lisäillä sun blogi heti seurattavaksi!
PoistaMulla on viime magneettikuvauksen jälkeen osa metallisista hiuskoristeista vielä jossain jemmoissa, ja jemmat hukassa, kun muutin. Täytyisi itsekin siis vielä kaivella helmiä ja riipuksia piiloistaan, ja kiinnitellä ne takaisin pehkoon.
Sulle passaa rastat oikein hyvin! (:
VastaaPoistaVoi kiitos!
PoistaTuo takkutukka sopii sinun kasvojesi muotoon ja varmaan persoonaasikin. Minulle ei tukasta tule mieleen sossupummit vaan peikot, maahiset ja muut luonnonoliot ;)
VastaaPoistaMullekin tulee takuista mieleen enemmän peikot, menninkäiset ja muut tällaiset metsissä piilottelevat taruolennot kuin nistit ja sossupummit. Pitäisi saada näiden takkusten joukkoon metsänvihreitä villapötköjä, niin sitten kelpaisi samoilla metsissä kunnon menninkäistukan kanssa!
Poista"Takut" on jotenkin tosi hellyttävä lempinimi rastoille, enpä ollut aiemmin kuullutkaan. :) Sinun tukkasi on nyt nimenomaan sellainen menninkäishenkinen ja tykkäsin siitä, miten olet ommellut sinne kaikenlaista hauskaa sekaan. :) Näyttävät veikeälle ja leikkisälle.
VastaaPoistaMinusta tällaiset "takut" sopivat tietyille ihmisille ja toisille taas eivät. Ne, joille ne sopivat, näyttävät tosi kivalta rastoissa, mutta esimerkiksi itselleni en osaisi niitä kuvitella. Minulla on pitkä ja luonnonlaineikas tukka, joka kostealla säällä varmaan menisi melkein tuollaisesta takkutukasta sellaisenaankin (heh heh), mutta parhaimmillaan on oikein sellainen laskeutuva ja silkkinen ja minusta rastat ovat aina jotenkin niin karhean oloiset, etten haluaisi itselleni. En myös oikein pidä siitä, että siinä menee tavallaan oma entinen tukka "hukkaan", jos ne oikein kunnolla laittaa.
Minusta takkutukan teko olisikin loistoidea silloin, jos on vaikka mielessä lyhentää tukkaa radikaalisti muutenkin, tai tehdä jotakin vähän repäisevämpää tyylimuutosta. Itse olen leikkauttanut lyhyen tukan kahdesti; 10- ja 20-vuotiaana, ja se ei minulle sovi yhtään, joten loppuikä toivon mukaan mennään sitten enempi vähempi pitkällä tukalla.
Olen joskus nähnyt sellaiset mielestäni karmeat rastat (toki makuja on monia), jotka ylsivät miltei peppuun asti, mutta eivät enää olleet tuollaiset nauhamaiset, vaan ikäänkuin leveät, epäsäännöllisen laattamaiset pötköt, ja vaikka tyyppi itse näytti ihan tyytyväiseltä oloonsa, minulle siitä tuli tunne, että niiden täytyy olla todella epämukavat ja karmean painavat - ja ne myös näyttivät likaisilta, kuin olisivat laahautuneet jonkin sotkun lävitse. Mutta siis todellakin ihan eri maata kuin tällaiset söpöt koristetakut. :)
Kiitos kehuista! :) Mukava kuulla, että tästä minun takkutukastani tulee mieleen menninkäiset. Juuri jotain sellaista olen tällä yrittänyt ajaa takaakin.
PoistaMä oon myös paininut tämän lyhyt tukka vs. pitkä tukka -ongelman kanssa. Vuorotellen olen kasvattanut hiuksia pidemmäksi, ja sitten taas leikannut ihan lyhyen poikatukan. Nyt takkujen kanssa ei kuitenkaan ole enää mitään intressiä leikellä tukkaa lyhyemmäksi, vaan haluaisin jatkuvasti hommata tähän lisää ja lisää pidennyksiä. Nilkkoihin saakka ylettyvät takut olisi unelmissa, mutta saa nähdä, jääkö koko homma vain unelmaksi...