Neulotut karkkipiirakat

Päädyin ostamaan Novitan uutta 7 Veljestä Raita -lankaa, värissä Karkki, kun sitä sattui kaupassa tulemaan vastaan. Pakkohan siitä sitten oli päästä heti sukkia neulomaan. En oikein osannut päättää, millä mallilla alkaisin neuloa, mutta loppujen lopuksi päädyin sitten tekemään piirakkasukat, kun niiden ohje menee niin kätevästi ulkomuistista.

Tämä Novitan uusi raitalangan väri on mielestäni todella kaunis, ja sen raitojen värit sopivat hyvin yhteen. Pitää varmaankin ostaa vielä toinenkin kerä tätä lankaa, ja neuloa siitä itsellenikin sukat, nämä kun ovat vähän turhan pienet. Mikäli olet kiinnostunut ostamaan kyseiset sukat, laitahan kommenttia tulemaan. :) 

Oletteko te tutustuneet jo Novitan kevään 2016 uutuuslankoihin? Värikartat julkaistiin NovitaKnits-sivustolla viime vuoden loppupuolella, ja nyt tammikuun aikana lankoja on alkanut jo näkyä kaupoissakin. Itse en ole vielä päässyt tutustumaan muihin uutuuksiin, kuin tähän karkinväriseen raitalankaan, mutta ainakin Nalle Garden -langat vaikuttavat todella houkuttavilta. 

Uusien lankavärien myötä minulle on noussut myös innostus kehitellä jokin uusi sukkaohje, joten sellaistakin olisi luvassa lähiaikoina. Ja nyt kun näitä raitalankojen jämäkeriä on päässyt kertymään, niin voisi viimeinkin neuloa räsymattosukat! 

Miten selättää käsityökangistus?

En ole pitkään aikaan saanut aikaiseksi käsityörintamalla oikein mitään. Kaikenlaista muuta puuhattavaa on ollut niin paljon, eikä yksikään työ ole valmistunut. Neulontakorissa lojuu muutamat keskeneräiset villasukat, sekä kaksi paria peukalottomia lapasia. Ompelupuolella taasen olen harkinnut ylimääräisten t-paitojeni muuttamista alusvaatteiksi, mutta sitäkään en ole tehnyt. 

Tajusin kuitenkin tänä aamuna, ettei minulla ole melkein yhtäkään kaulakorua, mutta nyörejä ja riipuksia lojuu asunnossani vaikka millä mitoin. Niinpä päädyin pitkästä aikaa koruaskartelun pariin, ja pian syntyikin tällainen ihana kaulakoru. 

Eipä tässä korussa sen kummemmin mitään taitoa vaativaa askartelua ollut, kunhan vaan pujotti riipuksen renkaaseen ja työnsi tekonahkaremmin renkaan läpi. Riipuksen olen joskus ajat sitten hommannut Taitoisalta, muut osat ovat eBaysta tilattuja. 

Esiintyykö teillä muilla tällaisia "käsityökangistuksia" joiden aikana oikein mitään ei tule valmiiksi, eikä käsitöiden tekeminen edes pahemmin huvita? Miten olette selättäneet kangistuksenne? 

Naamn Jewelry - kierrätysnahkakoruja

Kaksi luokkakaveriani ovat alkaneet suunnittelemaan, valmistamaan ja myymään kierrätysnahasta itse tekemiään tyylikkäitä koruja. Lupasin heille hieman näkyvyyttä blogissani, joten täältä tulee pienoinen mainos. 

Näihin ihaniin koruihin voit tutustua paremmin Naamn Jewelryn Facebook -sivuilla, missä myös niiden ostaminenkin on mahdollista. Ajattelin jossain vaiheessa ehkä kotiuttaa itsellenikin parit tällaiset korvakorut, niin on sitten tyylikkäitä korviksia arki- ja juhla-asujen kanssa käytettäväksi. 

Rei Ayanami -cosplay

Nyt kun Anikin kuvapalveluun on viimeinkin julkaistu Desucon Frostbiten cosplay-kuvat, pääsen julkaisemaan blogipostauksen, jossa on kunnollisia kuvia puvustani. Kiitokset kuvista siis Frostbiten kuvauspalvelun kuvaajalle, Helene Lindforsille. 

Desucon Frostbite 15.-17.1.2016

Kuten jo aikaisemmin lupailin, täältä tulee postausta Desucon Frostbite -tapahtumasta. Niille, jotka eivät vielä tiedä, minkä sortin tapahtuma tuo on, kerrottakoon lyhyesti. Kyseessä on siis animeen, eli japanilaiseen animaatioon, keskittyvä kolmipäiväinen tapahtuma Lahden Sibeliustalolla. Tapahtuman painopiste on anime- ja manga-aiheisessa puheohjelmassa, mutta joukkoon mahtuu myös työpajoja, myyntipöytiä, taidekujaa, keskustelupiirejä, cosplay-kilpailuita ja muuta mukavaa ohjelmaa. Tapahtuma on järjestetty lähes 200 talkoolaisen voimin, ja sen järjestäjänä toimii Kehittyvien conien Suomi ry. Lisätietoa tapahtumasta löytyy sen virallisilta nettisivuilta.

Tänäkin vuonna Desucon Frostbite veti Sibeliustalon aivan täyteen japanilaisesta kulttuurista kiinnostunutta porukkaa. Kävijöiden yltä löytyi jos jonkinlaisia taidokkaasti tehtyjä pukuja ja tekemistäkin riitti koko viikonlopuksi oikein hyvin.

Myyntipöytäsalistakin löytyi kaiken näköistä mielenkiintoista tutkittavaa. Mukaani tarttui tällä kertaa vain kaksi Magic The Gathering -keräilykorttipelin pakkaa, vaikka vähän kaikkea muutakin olisi tehnyt mieli kotiuttaa.

Conin aikana tuli jälleen kerran tavattua niin uusia, kuin vanhojakin tuttavuuksia, ja päättäjäisten aikana mieli oli haikea, sillä kotiinlähtö läheni koko ajan. Onneksi tähän vuoteen mahtuu vielä monta tapahtumaa, joissa pääsee näkemään ystäviä!

Ei ole seepraa raitoihin katsominen

Voihan Villasukka! -Facebookryhmässä on jo pitkän aikaa harmiteltu sitä, kun Novitan 7 Veljestä Viidakko -sarjan seepralangan raidat eivät kaikilla osu sukassa nätin näköisesti kohdalleen, vaan kunnon seeprakuvion sijaan niistä tulee joko ihan ohutta "koivikkoraitaa" tai sitten yksi musta alue jonnekin päin sukkaa. Minäkin halusin päästä kokeilemaan, miten tuo lanka käyttäytyy omalla neulekäsialallani, joten neuloin tällaiset pidempivartiset villasukat siitä. 

Ensimmäisen vllasukan varsi valmistui oikein rivakasti, mutta toinen vei hieman enemmän aikaa, mikä on minulle melko yleistä. Sukista tuli keskenään melko identtiset, vaikken lankoja varsinaisesti kohdistanutkaan. Itse olen oikein tyytyväinen tähän seepralankaan ja siitä tehtyihin sukkiin, vaikka kyllä tästä on nähty kaiken maailman "mutanttiseeprasukkiakin" tehtynä. Jämälankojakin jäi vielä niin paljon, että saan tehtyä samasta langasta toiset, lasten koon sukat, tai sitten yhdistettyä sitä vaikkapa raitalangan kanssa räsymattosukiksi.

Oletteko te, lukijani, kokeilleet näitä Viidakko -sarjan lankoja, tai muita vastaavia? Näyttääkö teidän seepranne seeproilta, vai tuleeko niistä täplikkäitä? Mitä mieltä olette olleet muista viidakkolangoista?

Kaksi yötä coniin on, laskin aivan itse...

Blogissa on tammikuun ajan tutustuttu vanhoihin harrastuksiini ja käsitöihini. Nyt luvassa on kuitenkin jotain erilaista, nimittäin uusi harrastukseni, cosplay!

Cosplay on harrastus, jossa ihmiset pukeutuvat anime-, manga-, elokuva-, peli- ja sarjakuvahahmoiksi. Alkunsa harrastus on saanut Yhdysvaltain scifi-tapahtumista, mutta länsimaihin se on rantautunut Japanista. Suomessa cosplayta on harrastettu jo 90-luvulla pienimuotoisesti, mutta con-tapahtumien myötä sen suosio on noussut 2000-luvun aikana. Lisää tietoa cosplaysta löytyy esimerkiksi jo arkistoiduilta Cosplay Finland -nettisivuilta.

Itsekin ajattelin, että olisi mukavaa kerrankin cossata jotakin hahmoa, kun kerran coneissa käyn useamman kerran vuodessa, ja animeakin tulee katseltua melko paljon. Hahmoksi valikoituikin Neon Genesis Evangelion -animesta tuttu Rei Ayanami koulupukuunsa pukeutuneena (vasemmanpuoleinen asu). Cosplay on melko "helppo" harrastus, mikäli harrastaa myös ompelua, ja coneissa pääseekin sitten esittelemään kättensä jälkiä. 

Kuva lainattu täältä.

Kuluneen viikon aikana (tai no, viimeisen kahden päivän) olen V-ran avustuksella ommellut tuon mekon ja kokonaan itsekseni paidan. Peruukin olen tilannut eBaysta, meikit ovat omasta meikkipussistani, sukkikset ja sukat ihan vaan Cittarista, ja kengät lainasin äidiltäni. Mekon kankaat ostin Kodin Ykkösestä, paitakankaat puolestaan Jätti-Rätistä, samoin kuin mekkoon tulleen vetoketjun. Tuo kaulassa roikkuva punainen nauha puolestaan on röhnäkauppa Tigerista.

Koko asusta en vielä julkaise kuvaa, joten saatte tyytyä vain yllä olevaan poseerausharjoituskuvaan. Viikonlopun jälkeen sitten on luvassa postausta Desucon Frostbitesta, missä tulen viikonlopun aikana ainakin yhden päivän viettämään tähän pukuun pukeutuneena. Mikäli joku lukijoistani sattuu bongaamaan minut kyseisessä tapahtumassa, saa tulla moikkaamaan! :) Näkyillään conissa, ja viimeistään conin jälkeen taas täällä blogin puolella!

Viimeinen paketti salaiselta käsityöytävältä

Postiluukustani kolahti tänään lappu siitä, että minulle on paketti. Lähdin välittömästi pakettia hakemaan, ja viimeinen salaiselta käsityöystävältäni tuleva pakettihan se siellä odotti. Heti kotiin päästyäni kävimme kissojen kanssa yhteistoimin paketin kimppuun, ja oi miten ihanilla asioilla salainen ystäväni olikaan minua taas muistanut! 

Kun paketti oltiin saatu auki, paljastui sieltä kaikenlaisia ihanuuksia! Päälimmäisenä kuitenkin oli pitkään odottamani kirje, joka paljasti salaisen käsityöystäväni henkilöllisyyden. Näitä ihastuttavia paketteja on siis minulle lähetellyt Silimukointia-blogin Piritta. Oikein suuret kiitokset hänelle näistä paketeista, joiden sisällöt ovat olleet toinen toistaan ihanampia. 

Tämänkertaisesta paketista paljastui itse neulottu pannulappu, huovutusneuloja ja -villaa, huopuvaa Fritidsgarn -lankaa ja harmaata 100% villalankaa. Lisäksi paketissa oli iiiihanan lämpimät huovutetut töppöset, jotka pääsivät heti lämmittämään varpaitani, sekä kissanherkkuja ja paketti herkullisia keksejä. 

Kissojen mielestä paras juttu herkkujen ja jännän tuoksuisten villalankojen ja huovutusvillojen lisäksi oli pahvilaatikko! Kiitokset siis ei-enää-niin-salaiselle käsityöystävälleni Pirittalle ihanasta viimeisestä paketista ja kissoilta erityiskiitos herkuista ja pahvilaatikosta! 

Kaikkien meidän sisällä asuu luuranko

Jälleen kerran palaan esittelemään vanhoja töitäni. Tällä kertaa vuorossa on tuunattu My Little Pony. Ponin olen ostanut kirpputorilta, irrottanut harjakset ja maalannut kaiken päälle akryylimaaleilla luurangon. Osviittaa on otettu oikean ponin luurangosta, mutta melko suuria muutoksiakin jouduin tekemään saadakseni sen sopivaksi My Little Pony -lelulle. Joitain luita jouduin jättämään pois ja joidenkin mittasuhteita muuttelemaan.

Tämän ponin olen maalaillut vuoden 2013 alkupuolella, eli kolmisen vuotta sitten. Olen hommannut myös useamman lasten rääkkäämän poninraadon tuunattavaksi ja kunnostettavaksi, mutta homma on kuitenkin jäänyt, sillä harjasten uusiminen on niin ärsyttävää hommaa. Onneksi luurankoponi ei kuitenkaan harjaksia tarvitse! 

Palloilua

Poikaystäväni äiti pyysi minua virkkaamaan lisää kissanminttupalloja, jotta hän voi lahjoa niillä kissanomistajaystäviään ja näiden kissimirrejä. Minä tietenkin tein työtä käskettyä ja kaivoin esille kissanmintut, jämälangat ja virkkuukoukun. Tällaisia kissanminttupalloja syntyikin sitten tällä erää. 

Lankoina käytin tekemistäni villasukista ylijäänyttä Regian kuusisäikeistä villalankaa sekä 7 Veljestä Raita-kerien loppuja, virkkuukoukku kokoa 3 mm, kissanmintut jälleen kerran Faunataresta ostettuja ja vanut vanhasta Ikean tyynystä. Pallot on tehty samalla ohjeella, kuin aikaisemmin virkkaamani kissanminttupallot.

Pallojen valmistuttua ne testattiin vielä eläinkokeilla Petjaa apuna käyttäen. Kuvista päätellen  pallot ovat oikein toimivia, ja kissanminttua on ainakin riittävästi, ellei vähän liikaakin!

Millaisia jämälankatöitä te blogini lukijat teette? Itse olen kerännyt seiskaveikan paksuisia jämälankoja yhdeksi keräksi, josta aion vielä joskus tikuttaa itselleni eriparipolvisukat, mutta näitä erikoisempia lankakeränloppuja ei tule oikein käytettyä mihinkään muuhun, kuin näihin kissanminttupalloihin, joten uudet ideat olisivat enemmän kuin tervetulleita. :) 

Antaa kaikkien sukkien kukkia

Olen jo pitkään hillonnut kaapissani erästä lankakerää. Kyseessä on Järbo Garnin Mellanraggi-langan limited edition, värinä ihanan tyttömäinen vadelmankukka. Kyseessä on itseraidoittuva lanka, joka neuloessa muodostaa kaunista kukkaismaista kuviota. Nyt kun kaikki joululahjasukat on saatu pois puikoilta, oli hyvä aika tarttua tuohon kerään, ja alkaa neulomaan siitä perussukkia. 

Harmikseni jo ensimmäisen sukan alussa langassa tuli vastaan solmu, joka yhdisti langat väärin. En kuitenkaan alkanut kerimään lankaa pois, sillä en ollut varma, kuinka hyvin lanka riittäisi tämän jälkeen sukkapariin. Ja toka kukkaraita meni tietenkin sitten kantapäähän, joten ensimmäisestä tämän sukkaparin sukasta tuli melko vaaleanpunavoittoinen.

Ajattelin kuitenkin korjata sukkien erilaisuuden tekemällä niistä vielä erilaisemmat! Virkkasin pinkistä ylijäämälangasta kukan, ja kiinnitin sen ja viininpunaisia pieniä nappeja toisen sukan varteen. Loppujen lopuksi olenkin oikein tyytyväinen näihin sukkiin. :) 

Entinen harrastukseni

Kuten vuoden ensimmäisessä blogipostauksessani lupasin, tulen esittelemään myös aikaisemmin tekemiäni käsitöitä ja muita luovia taidonnäytteitäni. Ensimmäiseksi vanhojen töiden postaukseksi valikoituikin tekemäni kynsilakkaukset. Harrastin lukion alkupuolella hyvinkin aktiivisesti kynsitaidetta, ja kynsilakkakokoelmani oli paisunut 150 kynsilakkapulloon. Myös kaiken maailman koristeita löytyi vaikka muille jakaa. Muutaman vuoden lakkaustauon jälkeen luovuin kokoelmastani, sillä se vei turhaa kaappitilaa, mutta silti kuvat säilyvät muistoina. 

'

Näihin kuviin on kasattuna vain pieni osa tekemistäni lakkauksista, sillä kaikkia en edes ole valokuvannut, ja osa kuvista on niin huonolaatuisia ja pieniä, ettei niitä edes kehtaa julkaista. 

Millaisia harrastuksia teillä on aikaisemmin ollut, ja miksi olette niistä luopuneet? Itse lopetin kynsien lakkailun lähinnä allergian ja hajusteyliherkkyyden takia, ja lakkakokoelmasta tuli luovuttua tilanpuutteen takia. Kuitenkin harrastuksesta jäi käteen hyvä sorminäppäryys ja silmää väriyhdistelmille.